perjantai 21. syyskuuta 2012

Iiris, sateisen vapaapäivän tuoksu

296346_267765926674662_871402263_n_large
Kuva

Syksy sateineen on todella saapunut. Enimmäkseen olen auringon ihminen ja inhoan pimeää ja märkää, mutta syksyn pimeydessä ja sateissa on myös jotain rauhoittavaa. Mennyt kesä kuten muutkin kesät, on ollut tapahtumia ja menoja täynnä. Kesällä on joka päivä pakko vähintään lähteä lenkille tai terassille ihan vain siksi, että on kesä ja varsinkin jos aurinko paistaa. Kesän jälkeen viileä sateinen
päivä on lomaa ja mielenrauhaa. Siihen ei liity samanlaista suorituspakkoa kuin auringonpaisteeseen.


1e121bcd69a3_large
Kuva



Olen kaivannut jo jonkin aikaa täydellistä sateisen vapaapäivän tuoksua ja tullut lopulta siihen tulokseen, että iiris on se mitä sateella kaipaan. Se on herkullisen herkkä ja haavoittuvainen nuotti. Iiris on vähän totinen ja hiljainen, mutta pitää puolensa suuremmassakin kukkakimpussa rauhoittaen kiljuvaa joukkoa. Iiris tekee tuoksusta usein hienostuneen ja rauhoittavan, sen tuoksun on sanottu auttavan mietiskelyssä ja avartavan ajattelua. Se on kuin silkkinen vaate, iholla tarpeen mukaan viileä tai lämmin. Huokaus sateisena sunnuntaiaamuna kun sateinen sää päällepäin harmittaa, vaikka oikeasti halusikin viettää päivän laiskotellen yöpaidassa ja villasukissa teemukin kanssa.



Chanel-no-19_large


Sumuisen ja sateisen päivän iiris-tuoksuiksi Chanelin No 19 Poudre ja Pradan Infusion d´Iris ovat hyväntuulisia ja helppoja vaihtoehtoja. Tuoksut ovat puuterisen rauhallisia ja hyväntuulisia. Oikeastaan sade onkin jo mennyt ohi ja taivas alkaa pilkottaa. No. 19 Poudre on 70-lukulaista esiäitiään huomattavasti kesympi versio. En ole testannut alkuperäistä pitkään aikaan, mutta muistan sen huomattavasti kipakampana ja vihreämpänä. Poudressa voimakas nahka on vaihtunut puuterin kuiskaukseen. Poudre on alkuun vihreä ja viileän puuterinen, mutta kääntyy huomattavasti makeampaan ja lempeämpään suuntaan. Puuterisuus tekee siitä samalla suloisen vanhanaikaisen ja tuoksu sointuu hyvin yhteen mummoni vanhan kampauspöydän kanssa. Olen vakuuttunut, että sen uumenista edelleen nousee sinne joskus levinneen puuterirasian tuoksu. Pradan versioon iiriksestä verattuna Poudre on vahvempi ja pitkäkestoisempi ja myös kehittyy iholla selkeämmin kuivasta vihreästä lempeän makeaan. Minimalistisemmasta kehityksestään huolimatta Pradakin on yllättävän monisävyinen. Myös Prada alkaa vihreällä puuterisuudella, mutta Poudreen verrattuna lempeämmin. Se muistuttaa oikeastaan aika paljon Poudren sydäntuoksua. Pradan asettuessa ihoon kunnolla siihen kehittyy minttuinen vihreää teetä muistuttava sävy, joka kestää iholla lähes tuoksun elinkaaren loppuun asti. Viimehetkellä tuoksu tekee yllättävän käännöksen, makeus katoaa ja jäljelle jää pelkkää kosteaa vihreyttä. 

Prada-iris_large
Kuva


The Different Companyn Bois d'Iris jatkaa melko samanlaista linjaa iiris-tulkinnassaan, mutta on jo askeleen kuivempaa sorttia. Tuoksun alku on kuivakka ja iirikseen usein yhdistettävä vetiver antaa sille kuivan puisevan ja saippuaisen tunnun. Tuoksu ei ole ihoon asettuessakaan yhtä hyväntuulinen kuin kaksi edellä mainittua, mutta se tyynnyttää tehokkaasti. Jos Infusion d'Iris on virkistävää vihreää teetä, tämä on pehmeintä samettia ja metsän hiljaisuutta.


Tumblr_m9tfxe7bz71qegcl7o1_500_large
Kuva

Vertailukohteena näihin muihin Serge Lutensin Iris Silver Mist on hyvin erilainen iiris-tuoksu ja on samalla selkeässä linjassa muiden puisen mausteisten Lutensin tuoksujen kanssa. Se ei todellakaan tyynnytä tai peittele lämpimästi. Se on mainio litku muistuttamaan siitä, että iiriksen tuoksu hajuvesiin tulee kasvin juuresta eikä kukasta. Muut iiris-tuoksut ovat lopulta kuitenkin aika pehmoja kukkaistuoksuja verrattuna tähän äkäiseen juurakkoon jonka välistä yksittäinen pikkukukka ehkä yrittää nostaa päätään. Vaikka nautinkin alun lyhyestä porkkanaisesta vivahteesta, saan enimmäkseen irti vain kuivaa puuta ja amberia. Soppaa makeuttava suitsukkeen vivahde vain pahentaa asiaa, sillä minun on toisinaan vaikea sietää sitä varsinkin puunuotteihin yhdistettynä. Omalla ihollani tuoksu ei toimi, vie tuntikausia ennen kuin se alkaa asettua ihoon ja tuoda esille lempeämpää puoltaan. Tuoksuna se kuitenkin painuu mieleeni mahtavan vahvana tuoksuna muistuttaen iiriksessä olevasta potentiaalista monipuolisempaankin kauneuteen kuin perinteiseen kukkakimppuun.


1 kommentti:

  1. Tekisi mieli hankkia tuo No. 19 Poudré, hyllyssä on No. 19 EdP. Tykkään äkäisistä iiriksistä, mutta joskus olisi käyttöä myös hillitylle versiolle.

    VastaaPoista